tiistai 25. syyskuuta 2012

Prato ja Firenze

Loppukesästä koulujen jo alettua lähdin mieheni mukaan hänen työmatkalleen Italiaan. Vietimme muutaman päivän Pratossa ja noin vuorokauden verran Firenzessä.

Prato on sympaattinen pikkukaupunki pohjoisessa Italiassa. Rustiikki. Paljon historiaa. Vanhaa kaupunkia muureineen. Hyvin leppoisa ja rauhallinen. Turisteja ei ollut todellakaan haitaksi asti, ainakaan enää elokuulla. Useat pikku kaupoista olivat vielä kiinni omistajien ollessa vielä lomailemassa. Italiassa on elokuu kuulemma Se Lomakuukausi.

Alla muutamia otoksia Pratossa. Kävin siellä tekstiilimuseossa, joka teki todellakin suuren vaikutuksen. Pratolaiset ovat jo 1400-luvulla tehneet aivan uskomattoman monimutkaisia ja upeita kankaita. Alueelle tuli paljon porukkaa Kiinasta jo vuosisatoja sitten. He toivat mukanaan silkin, jota alettiin käyttää menestyksellisesti kankaan valmistuksessa.Alue on edelleen vahva tekstiilin valmistuksessa.







Ja muutamia otoksia pikku reissultamme Firenzeen:
Asuimme ihan keskellä Firenzeä tällaisessa söpössä pikku vinttihuoneessa. Katto oli matalalla ja ikkunana pari pientä kattoikkunaa.. Mutta fiilis oli kiva ja sijainti täydellinen!





Lattialaatoitukset ovat myös vaikuttavia!! WOW!



Viimeinen kuva kameralla ennen kuin patterit lopahtivat.

 Firenzeen rakastuin kyllä ensi näkemältä. Kaupungissa on samaa eleganssia kuin vanhassa rakkaudessani Wienissä. Tosin Firenze on selkeästi turistikaupunki, mitä Wienin katukuvassa taas ei juurikaan huomaa. Emme joutuneet jonottamaan Firenzessä, kuin emme Wienissäkään.

Firenzessä on muun muassa GUCCIn museo, jossa on esillä tuotteita vuosikymmenten ajalta ja myymälä, jossa myydään uustuotantoa vanhoista suosikeista. Niitä tuotteita ei saa mistään muualta kuin GUCCIn museomyymälästä. Tuotteissa ei ollut hintalappuja. Palvelu museolla oli todella ensiluokkaista. Henkilökuntaa oli reilusti ja opastus oli heti kierroksen alkuun hyvin henkilökohtaista. Saimme myös pienet pahvitaskut, joihin saatoimme keräillä pieniä kortteja, joka osastolta. Korteissa oli tietoa kustakin osa-alueesta, joilla GUCCI on toiminut. Erittäin kiinnostava kierros.
Gucci Museo Firenze

sunnuntai 23. syyskuuta 2012

Perheloma Italiassa

Noniin - kesä alkaa olla pikku hiljaa ohi (piintyneinkin optimisti joutuu nyt sen toteamaan yöpakkasten alettua :) - ja mikä kesä tämä olikaan!! Reissasimme niin, että hädin tuskin ehti kotosalla välillä pyörähtää. Lapsetkin totesivat, että ensi kesänä voitaisiin olla enemmän kotona. No, tämä oli hyvä kesä reissata, koska ainakin meillä päin kelit olivat epätavallisen viileitä. Uintivedetkään eivät ehtineet niin lämpöisiksi koko aikana, että olisin uskaltautunut kunnolla veteen asti. Eka kesä pitkään aikaan uimatta luonnon vesissä! Reisiä myöten kävin kahlaamassa, mutta se riitti tällä erää.

Olimme perheen kanssa ekalla "oikealla" ulkomaan matkallamme, Italian kulinarismin kehdossa (tai ainakin yhdessä niistä) Bolognassa, josta teimme päivän reissun Riminille ja San Marinoon. Kuumaa oli - paitsi San Marinossa lämpötila oli täydellinen. Maahan sijaitsee korkealla vuoren rinteellä, joten siellä tuuli mukavasti, ja lämpöäkin oli varmaan muutama aste vähemmän. Hyvin miellyttävää. Muuten Italiassa oli helleaalto, josta varoiteltiin paikallisiakin. Meille Pohjolan asukeille lämpöä oli siis ihan riittämiin - suli varmasti niin vanhat kuin nuoretkin luut talven jäljiltä. ;)

Bolognan erityispiirre on katetut jalkakäytävät, joita löytyy noin 40 km verran. Kaupungilla kulkiessa löysi aina varjoa. Katetut jalkakäytävät loivat kaupungille myös todella ihanan ominaispiirteen!

Laitan tähän muutamia makupaloja reissultamme:

Aivan ihana patsas Bolognan rautatieaseman läheisellä aukiolla
Bolognan vanhaa kaupunginmuuria rautatieaseman läheisyydessä
Aukiolla rautatieaseman lähellä oli myös näitä katulamppukaunottaria <3
Aito italialainen capuccino Riminillä.. (nam!)




Ensimmäinen rakennus, jonka Riminille junalla saapuessamme näin - selvisi myöhemmin, että tämä on hyvin tyypillinen rakennustyyli kaupungissa. En todellakaan valittanut käveleskellä ympäri kaupunkia.. :)
Tämän täytyy olla lyhin jalankulkutie, jonka olen tähän mennessä nähnyt - Riminillä
Osa upeaa panomaranäkymää San Marinon "bussiasemalta" (parkkipaikka vuoren rinteelle hakatussa pikku läntissä, jonka reunassa kyltti missä lukee mihin bussilla pääsee..:) odotellessamme puolta perhettä saapuvaksi toisella bussilla - ihan korkeella oltiin..
Sisäänajo riminiläiseen parkkitaloon - ilmeisesti tuolla vuoren sisällä... ;)
San Marinon kaupunkinäkymää - rakastuin tähän kaupunkiin <3

Perheen miehet kävivät kidutusmuseossa San Marinossa. itse kiertelin kaupunkia neitimme kanssa. Olen käynyt aiemmilla reissuillani kidutusmuseossa Wienissä - ei niitä mieltä ilahduttavimpia paikkoja. Ihmisen mielikuvitus näyttää olevan ehtymätön keksiessään, miten lähimmäistä voisi piinata..

 
Ruokaa en muistanut koskaan kuvata, se oli kertakaikkiaan jo niin herkullisen näköistäkin, tuoksusta puhumattakaan, että kävin sen kimppuun heti haarukalla ja veitsellä varustautuneena - mitään kameran kanssa räpläämistä semmoisissa elämän huippuhetkissä.. ;D