Näytetään tekstit, joissa on tunniste elämän pienet ilot. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste elämän pienet ilot. Näytä kaikki tekstit

keskiviikko 15. lokakuuta 2014

Talvitakki ja pupuballerinat




Talvitakki on jo esillä ja ahkerassa käytössä aamuisin ja kylmempinä päivinä. Mutta pupuballerinat rules edelleen - nyt vaan villaisten sukkahousujen kanssa. Takin alla tänään esille kaivettu merinovillainen mekko - kaunis ja lämpöinen.

Fleecetalvitakki on iki-lempparini Spicy Vanillalta, koristeltu pitseillä ja valkoisella tekoturkiksella. Ja ihanalla valkoisella ohkaisella kankaalla, jossa on pikkuisia pinkkejä ja hopeisia pilkkuja. Tämä takki on vain niin kaunis ja niin kaukana minimaalisesta kuin voi. Rrrrakastan tätä! <3

 

Huivi on iso, ohut ja pehmoinen, villaa ja silkkiä. Ja niin suloisen lämmin, että olen jo pari talvea kulkenut ihan vain näissä huiveissa. Lämpöisiä, mutta ei koskaan hiostavia. Kesällä käytän näitä torkkupeittoina ja hartiahuiveina aina tarpeen mukaan. Mahtuu käsilaukkuunkin varalämmikkeeksi. <3

* Takki Spicy Vanilla * Huivi 8leaf Kristine Vikse * Ballerinat Bugs Minna Parikka *

Vieläkö sinä hipsuttelet pikkukengissä? 


tiistai 14. lokakuuta 2014

On the road again over the arctic hills

 
Reissussa on taas oltu. Kävin tällä kertaa vielä pohjoisemmassa mitä me itse asutaan - ja mekin ollaan aika pohjoisessa. Ajelin mutkan Kiirunan suunnalla ja vastaan tuli muunmuassa poroja. Paljon poroja. Ovat vissiin vielä lomilla ja pitivät kunnon päivälliskutsuja erään talon pihassa ja tiellä.  Ja ovat aika söpön "hössöttäviä" tietä ylittäessään, mennään ihan mihin sattuu. Varovainen kannattaa näiden kanssa olla.

Tunturia ylittäessä maisemat oli järkyttävän kauniit, raikkaan kauniit. En vain saanut niitä kunnolla kuvattua mukana olleella kännykkäkameralla.  




Aina on supersuloista olla kotona reissun jälkeen. Pikku tilkka konjakkia ärhentelemään alkavan pitkäaikaisen flunssan lääkkeeksi ja nukkumaan. Ihana reissu maisemiensa puolesta, täällä kannattaa todella ajella. Ihan vapaillakin. :) 


Oletko sinä reissannut Pohjois-Ruotsissa?  Jätä mielellään vinkkejä kivoista paikoista! 




lauantai 11. lokakuuta 2014

Pinkki lokakuu kynsillä


 
 


Blogeissa on viime päivät hehkuteltu ihanaa Lumenen Roosa nauha - lakkaa, mitä minulla ei täällä naapurissa asuvana ole. Enkä tiedä ehdinkö koskaan Suomen kauppoihin ostaakseni tuon kimalleihanuuden itselleni. Joten kaivelin inspiraation kourissa kynsilakkakoriani ja löysin pinkkiä helmiäis-Lumenea, vuosien takaa. Aksenttiväriksi valitsin syvän ruskeaan taittavan viininpunaisen, jossa on myös minihilettä.

Tai olen aina ajatellut lakan olevan viininpunainen, mutta nyt se näyttää enemmänkin viininpunaiseen taittavalta ruskealta. Kerroksia on kolme, molempia lakkoja. 

Nämä kelpaa hyvin minulle pinkiksi lokakuuksi. Tämä pinkki lakka olikin ihanampi kuin muistinkaan, itseasiassa. <3 Joko sinulla on tuo ihana Roosa nauha -lakka?


torstai 9. lokakuuta 2014

Meikkileikkeihin

 
 

Meikkiblogien lukeminen on tuonut minut tähän - menin sitten ostamaan elämäni ekat meikkipaletit. Värit olivat vaan aivan vastustamattomia. Ihania meikkiblogeja lukiessa ja upeita meikkejä ihaillessa on värikärpänen päässyt puraisemaan pahemman kerran ja olen jo useampaan kertaan ajatellut, että voisin kokeilla jotain muutakin kuin turvallisia ruskeaa ja mustaa, valkoista ja vaaleanpunaista. Ja vihreää rajausta - kajali päätyi omistukseeni Jokeri-maskeerauksen seurauksena. ;)

Blogeissa esitellyt paletit ovat aika hintsukkaita tällaiselle värialoittelijalle - en millään raski ostaa kalliihkoa palettia vain huomatakseni että 1) värit ei sovikkaan minulle tai että 2) en sittenkään viihdy värikkäässä silmämeikissä. Kauppareissulla bongaamani hyvin edulliset paletit olkoon minulle nyt se testierä - kokeilen sekä eri värien sopivuutta ja sitä, kuinka tällaisissa meikeissä viihdyn. Sitten jos kovasti tykästyn, on kalliimmankin paletin osto helpompi perustella itselleen, kun tietää tulevansa käyttämään sen.


Näistä en osannut valita kivempaa, joten otin molemmat. Pastellit ja räväkämmät. Hintaa oli vähän yli 3 eksua kipale, joten todellakaan mitään laatumeikkejä ei sisällöt ole. Yhden meikin olen jo tehnyt sinisellä, oranssilla ja keltaisella, josta itse asiassa tuli oikein kiva. Ei ollenkaan räväkkä, luomivärit ovat pigmentiltään sen verran heiveröisiä. Kokeilen vielä saako näillä oikeasti räväkkääkin jälkeä, kunhan ei tarvi mihinkään mennä eikä kukaan ole tulossa meille. Meikkileikkeihin todella sopivat paletit - nyt kokeillaan ja laitetaan siveltimet laulamaan. :D

Meikkaatko sinä väreillä vai kuljetko neutraalissa meikissä? 


keskiviikko 8. lokakuuta 2014

Oopperaballerina & valkoista kultaa

 
 

Oopperaballerina ja valkoista kultaa - ihanat nimet niin kauniilla lakoilla. Valkoista kultaa olenkin jo kokeillut, mutta halusin nyt nähdä, kuinka ne sopivat yhteen. 

Opera ballerina on hyvin vaalea, läpinäkyvä lakka - täydellinen ranskalaiseen manikyyriin. Halusin nyt heti alkuun kokeilla, saisinko lakasta peittävän, koska rrrakastan tuota balettitrikoiden vaaleanpunaista. Ja sain. Lakkaa on neljä tai viisi kerrosta, ehkä jopa kuusi - unohdin tarkan kerrosten määrän, koska kattelin samalla Elementarya Netflixiltä.

Valkoista kultaa on vain kaksi kerrosta - lakka on mielestäni hyvin peittävää. Pinnaltaan rakeista, olisiko ihan näitä uusia hiekkalakkoja. Balettivaaleanpunainen puolestaan on hyvin sileä ja kiiltävä, joten tykkään kovin näiden keskinäisestä erilaisuudesta yhtä aikaa kynsillä. Täydellinen arkilakkaus. 

Oopperaballerina kesää kynsillä hyvin, todennäköisesti tai ehkä myös niin monen lakkakerroksen vuoksi. Kulta alkoi hitua irti jo kolmannen päivän aikana - ilman päällyslakkaa, jonka taas unohdin. Toisaalta kynsiä fiilisteltyäni, en välttämättä edes haluaisi päällyslakkaa tuon karhean pinnan päälle. Tykkään siitä.

Molemmat lakat on L'Oréalin, nimiltään Opera ballerina (hennon vaaleanpunainen) ja White gold.


tiistai 7. lokakuuta 2014

Silkkitie ja suklaa

 


Löysin kesämatkalla eräästä kirjakaupasta Marja Kurjen elämänkerran, jota olen nyt alkanut kiinnostuneena lukemaan. Rrrakastan lukea ja kuunnella ihmisten tarinoita - kuinka kaikki on mennyt, mitä eri päätösten takana on ollut ja miten asiat milloinkin lutviutuvat. 

Ja katsos nyt, miten ihanat väritkin kansissa ovat.. <3 Joten sohvalle pitkälleen, suuhun pala herkkusuklaata ja silkkitielle vaeltamaan toviksi. 

Luetko sinä omaelämänkerrallisia kirjoja?

sunnuntai 5. lokakuuta 2014

Päivällissalaatti 5/2 hengessä




Viis-kautta-kakkonen jatkuu, vaikka välillä meinaa usko loppua siihen, että tämä tepsii. Mutta ei ainakaan tepsi, jos antaa periksi, joten eteenpäin vain, vähäkalorinen päivä kerrallaan.  

Päivälliseksi pyöräytin meille miehen kanssa salaatit jääkaapista löytyneistä aineksista. 

Rucola-salaattia. 
Ohuenohuita sipulirenkaita. 
Ihania aurinkokuivattuja tomaatteja.
Tuoretta basilikaa. 
Ripsaus mustapippuria myllystä. 
Ripsaus Himalaja-suolaa. 
Balsamicoviinietikkaa. 
Neitsytoliiviöljyä. 
Pari ohuen ohkaista paikallista herkkukinkkua. 
Muutama paperinohu salamin viipale. 

Nams! Helppoa ja yksinkertaista. Ja hyvää. Ei haitannut ollenkaan, että oli se kakkospäivä.. <3 Salaattiin sopii hyvin myös punaviini.

Mikä on sinun lempparisalaatti?


lauantai 4. lokakuuta 2014

Suklaa-vadelmakakku


 
 

 



Meillä osuu syksyyn kunnon pippaloviikko, meistä kolme viidestä täyttää vuosia viikon sisällä. Kakkuja tulee silloin leivottua ainakin kaksi. Tänä vuonna vanhimmaiseni toi kakunleivontaan ihan uutta inspiraatiota - laitoimme kokeiluun täytekakun suklaapannacotta - vadelmavaahto-täytteellä. Marsipaani päälle. En ole koskaan tehnyt kakkua noilla täytteillä, enkä marsipaanipäällysteellä - joten kokeilemalla edettiin.

Pannacottaa jouduin hyydyttelemään yön yli jääkaapissa, jotta sain siihen oikean rakenteen. Vadelmavaahdon tein jäisistä vadelmista, kuohukermasta ja lisäsin vähän sokeria - jätin vaahtoon tarkoituksella pikkuisen kirpeyttä. Vaahto selvisi hyvin ekstrayöstä jääkaapissa. Päällimäiseksi marsipaanin alle laitoin suklaapannacotta-kerroksen, ja sitä olisi voinut laittaa paksummankin kerroksen. En vain tiennyt kuinka se sinne asettuu, päällimmäiseksi, mutta kuitenkin marsipaanilevyn alle.

 

Kakusta tuli kerrasta suosikki - perhe tykkäsi. Tämä kakku taitaa jäädä kakkurepertoaariin. Pikkaisen työläs mutta pirtsakka, kiva maku. Ja ensi kerralla tiedän mitä teen ja miten paljon mihinkin menee aikaa. Seuraavalle kerralle saatan vaikka näperrellä lisää marsipaanikoristeita - niiden tekeminen on hirmuisen hauskaa. Syksyn innoittamana pyörittelin pikkuisesta jämäpalasta eri mallisia sieniä - voisin leipasta tässä vielä syyskakun, jonka päällä on itse tehtyjä sieniä ja lehtiä. Marsipaanimassasta, ja maalata ne elintarvikevärillä. 

Oletko muuten katsonut sarjaa Cake Boss? Aivan superihana ja inspiroiva sarja!! Ja mitä kakkuja..! <3