Eikä yksikään pelastunut

 

Lintsillä odotellessani tyttösiä vesihärvelistä, huomasin tämän yksinäisen paatin seilaavan kohti pääteasemaa. Päähäni pälkähti saman tien lause: "Eikä yksikään pelastunut" - ja taas synkänmusta tilannehuumorini sai hymyn huulilleni. Näytti niin yksinäiseltä, traagiseltakin tuo lautta. :)

Lause varmaan putkahti mieleen, koska kesän tekemisisiin on kuulunut lukea uudelleen Agatha Christien samanniminen dekkari - olen lukenut sen joskus parikymmentä (ei kun enemmän..?) hirveän kauan sitten ja huomasin sukulaistytösen kanssa jutellessani unohtaneeni  sekä tapahtumat ja loppuratkaisun. Silloin on ihan paikallaan lukaista kirja uudelleen läpi. Löysin sen ystäväni kirjahyllystä ja sain lainaan, joten nyt kirja on yöpöydällä lukemista odottelemassa. 

Olen taas onneksi saanut lukuputken auki - menikin pari vuotta etten lukenut juuri mitään. Kaipasin jo hirmuisesti sitä kivaa lököttelyä (lue: rentoutumista), jota lukeminen on.Ja niitä kaikkia tarinoita...

Tykkäätkö sinä Christiestä? Onko sinulla hyviä dekkarivinkkejä?

"Lajittelethan roskasi, kiitos"

Tulipahan vain mieleen usein näkemäni kehoitus "Lajittelethan roskasi, kiitos" viedessäni roskiani pois Kalajoen Hesburgerilla.  Huomaathan, että erikokoiset juomakupitkin ovat saaneet oman reikänsä - söpöä vai mitä?

Kaikki menee kuitenkin samaan säkkiin.  :D

Uudet kasvonhoito-rutiinit

Hahah - mies tuli aamulla kysymään, josko olen ottanut rajummat konstit käyttöön kasvojenhoidossa, kun veskissä on lavuaarin reunalla lasta, pakkelia ja maalarinteippiä. :D Sain kyllä hyvät naurut! Tuli mieleen vanha Aku-tarina, jossa Akulla oli oma kauneussalonki, missä daamista kuin daamista tehtiin hemaiseva.

Tuo lasta on ollut kuivumassa kaavittuani valunutta moottoriöljyä peräkontin alaosasta, autosta löytynyt maalarinteippi odottelee lastan kaverina työkalukaappiin pääsyä ja pakkeli on sinkkivoidetta, joka on muuten kullanarvoista rikkoutuneen ihon hoitoon. ;)